#55: Todmorden ja eteenpäin
General Summary
Seurue jatkoi matkaa kohti Todmordenia. Kylän portilla heitä odotti aiempaa vähemmän vartijoita ja kylä vaikutti hiljaisemmalta. Vartijat kehottivat seuruetta siirtymään kohti kylän aukiota, jossa Leimuavan Auringon festivaali oli juuri alkamaisillaan, jonne kaikkia kylän asukkaita oli kehotettu osallistumaan.
Seurue siirtyi aukiolle, jossa olikin paljon väkeä. Tunnelma vaikutti jotenkin erityisen kireältä, ja aukion keskellä paroni ja hänen vaimonsa väänsivät väkijoukolle teennäistä hymyä, paronin vilkutellessa ja hokien ajoittain "Kaikki on hyvin!". Viimepäivien tapahtumat Cyranin hyökkäyksineen, hautajaisineen ja pakotettuine festivaalivalmisteluineen eivät tunnu purevan yleisöön.
Väen odotellessa paikalle saapuu kukkasiksi puettuja surumielisiä lapsia, joiden perässä kulkee sekalainen ryhmä miehiä ja naisia kantaen suurta olkipalloa kohti aukion keskelle kohotettua lavaa. Olkipallo sijoitetaan lavalla olevaan telineeseen. Tämän jälkeen paroni kehottaa kaikkia ihmisiä muodostamaan jonon ja heittämään olkipallon päälle öljyä. Malekith heittää Detect Thoughts -loitsun ja yrittää saada tietoon paronin pinta-ajatuksia. Paroni vaikuttaa olevan kovin huolissaan ja hänellä on ristiriitaisia ajatuksia. Hän haluaa kaiken onnistuvan, mutta on samalla hieman levoton ja peloissaan.
Jonon mukana seurue suuntaa lavalle ja Malekith ottaa kontaktia paroniin. Paroni hieman kavahtaa odottamatonta liikettä ja katselee hetken hätääntyneenä ympärilleen. Malekith kertoo, että heillä on paronille hyviä uutisia. Paroni pyytää kuitenkin kertomaan niitä vasta festivaalin jälkeen, joka ei kuitenkaan kauaa enää kestä.
Yleisön marssittua öljyineen olkipallon luo on paronin vuoro sytyttää se. Samalla alkaa yhtäkkiä sataa aivan kaatamalla, ja paronilla on valtavia vaikeuksia saada soihtua syttymään. Myrbec ja Malekith huomaavat, että sade ei ole ollenkaan normaali ja on aivan varmasti jonkun kontrollissa. Paroni kuitenkin tekee parhaansa soihdun sytyttämiseksi, mutta aivan viime hetkellä ennen olkipallon sytyttämistä soihtu sihahtaa sammuksiin kaatosateessa.
Kaikkien yllätykseksi yleisön joukosta pääsee valtava naurunremakka, ja kaikki kohahtavat. Nauraja on vartija ja paronin tulikivenkatkuinen katse porautuu tähän. Paroni määrää vartijan saman tien vangittavaksi festivaalin halveksunnasta, ja tämä laitetaan nippuun ja sidotaan nilkoista ja ranteista. Malekith yrittää lukea vartijan ajatuksia, joka yritti tehdä parhaansa mutta viime vuosien jännitys, stressi ja huoli eivät estäneet vartijaa nauramasta tilanteessa, jonka hän koki koomiseksi.
Paronin käskystä naurava vartija sidotaan lavan vieressä olevan hevosen perään ja paronin on määrä ratsastaa hevosta itse. Ennen ratsuille nousua hän katsoo yleisöön ja toteaa rouva Wacherin, tuon Cyranin tärkeimmän apulaisen, puuttuvan yleisöstä, joten tuodaan tämä paikalle. Ja samalla lavalle tuodaan sidottuna keski-ikäinen mustiin puettu nainen ja kaksi nuorta poikaa. Heidän jalkojensa juureen asetetaan pienet olkipallot. Nainen pitää kovaan ääneen puheen, jossa tuomitsee paronin hallinnon, pitää tätä hulluna ja kertoo paronin pojan olevan murhaaja. Viimeisenä nainen huudahtaa saaneensa jo kauan sitten ennustuksen ulkopuolisista, jotka tuovat auringon Todmordeniin.
Sade hieman alkaa tauota, ja lavalla olevat vartijat saavat vangittujen lähellä olevat olkipallot syttymään. Samalla suuri valtava olkipallo ottaa tuulta alleen. Jostain sivusta kuuluu samalla kauhistunutta huutoa ja joku huutaa murhasta. Yleisö alkaa liikehtiä levottomasti, osa vartijoista alkaa hakeutua aseidensa pariin ja varoittaa yleisöä, joka alkaa tästä villiintyä enemmänkin. Paroni yrittää lähteä ratsastamaan hevosella, mutta Cain pitää tätä jalasta kiinni ja sanoo että paroni ylireagoi. Hän katsoo levottomasti ympärilleen ja yrittää potkia itsensä vapaaksi Cainin otteesta.
Siellä täällä yleisön joukossa alkaa syttymään soihtuja ja väki alkaa tiivistymään lavan ympärille. Tuli alkaa leviämään lavalle. Paroni ei pääse hevosellaan laukkaan, ja hänen ympärilleen kertyvä yleisö suorastaan imaisee hänet hevosen selästä joukkion keskelle ja pieksee tämän kuoliaaksi nuijilla, soihduilla, käsillä ja jaloilla. Giles nousee lavalle ja irroittaa rouva Wachterin ja tämän poikien siteet. Lambert tekee parhaansa sammuttaakseen heidät, jonka jälkeen Giles tarttuu rouvaa ja tämän poikia käsistä kiinni ja he katoavat näkyvistä. Malekith loitsii itsensä paronin näköiseksi, mutta ei vielä tuo itseään ilmi. Vartijat ottavat jalat alleen ja lähtevät karkuun. Monet heistä ovat joutuneet jo villiintyneen yleisön käsiin. Cain yrittää pitää palopuheen lähimmälle väkijoukolle, mutta puhe vain yllyttää väkijoukon Cainia kohtaan. Ihmisten vuosien patoutumat tuntuvat purkautuvan eikä järkipuhe näytä tehoavan. Lähin ihmisjoukko nuijii Cainin aivan verille. Tilanne alkaa huolestuttavasti muistuttaa kansannousua.
