#63: Argynvostholt ja Madam Eva
General Summary
Hyvin levätyn yön jälkeen seurue suuntaa viinitilalta kohti Argynvostholtia kysymään Vladimirilta tämän tietoja Meripihkatemppelistä. Matka sujuu rauhallisesti. Todmordenin jälkeen he suuntaavat etelään kohti vuoristoisempaa seutua ja illan mittaan saapuvat tutun Argynvostholtin linnan luokse. Sumu velloo ja on hiljaista.
Linnan sisällä seurue suuntaan suoraan yläkertaan, jossa he viimeksi tapasivat Vladimirin valtaistuinsalissa. Valtaistuisaliin johtavan käytävän kohdalla seurue pysähtyy neuvottelemaan strategioista Vladimirin kanssa. Kulman takaa he voivat juuri ja juuri nähdä Vladimirin istuvan edelleen valtaistuimella, oikea käsi nojaten miekan kahvaan. Vieno palavan puun rätinä kuuluu jostain viereisestä huoneesta.
Seurue päättää olla mainitsematta Cyrania ollenkaan keskustellessaan Vladimirin kanssa, sillä he muistavat Vladimirin halunneen tämän kärsiä ikuisesti. Sen sijaan he aikovat neuvotella sillä kulmalla, että Meripihkatemppelistä on mahdollisesti karannut pimeitä voimia, mutta he eivät tiedä missä se sijaitsee.
Neuvottelu Vladimirin kanssa sujuu yllättävän helposti. Keskustelun aikana Cyrania ei mainita kertaakaan. Vladimir on aluksi jopa hieman yllättynyt ja hajamielinen, sillä hän ei ole kuullut mainittavan Meripihkatemppelistä ikiaikoihin, vaikka se olikin hänen Lohikäärmeritarijärjestönsä suojelukohde. Hän näyttää ymmärtävän nykyisen olomuotonsa ja sen rajoitukset ja kertoo Myrbecille Meripihkatemppelin sijainnin. Hän myös varoittaa siellä vaanivista vanhoista ansoista ja ankarasta kylmyydestä. Temppeli sijatsee korkealla Ghakis-vuoren rinteessä, vuoristoisella alueella Cyranin linnasta linnuntietä etelään.
Keskustelun jälkeen seurue päättää tutkia linnaa vielä lisää ja selvittää, mistä puun rätinä tuli sillä eivät nähneet piipuista tulevan savua. Heti viereisessä huoneessa, suuressa takassa he näkevät palavia kekäleitä, jotka ikäänkuin yrittävät syttyä mutta polttoainetta ei ole riittävästi. Takan yläpuolelle on ripustettu suuri taulu, joka esittää linnaa sen parempina aikona. Linnan takana oleva korkea torni näyttää loistavan kirkasta valoa. Taulu on viilletty keskeltä halki. Lisäksi työhuoneesta toinen ulos johtava ovi on murrettu hajalle aikoja sitten ja se johtaa pieneen huoneesee, joka vaikuttaa olleen aikoinaan aarrekammio. Mutta nyt on täynnä tyhjiä ylösalaisin käänettyjä arkkuja ja korurasioita.
Kulmahuoneen oven avattuaan Malekith yllättyy valtaisasti. Korkean pyöreän huoneen keskellä makaa valtaisa, läpikuultava siivekäs olento. Malekith tunnistaa olennon lohikäärmeeksi. Olento nostaa päätään, katsoo suoraan Malekithiin ja sanoo "Älä pelkää, astu sisään. Olen Argynvost, tai se mitä minusta on enää jäljellä.".
Seurue keskustelee Argynvostin kanssa ja kertoo hieman viimeisistä vaiheistaan sekä toiveestaan tulla haudatuksi ja saada myös ritarinsa haudan lepoon. Hän tuntee ritarinsa olevan levottomia ja täynnä palavaa vihaa. Hänen ritarinsa eivät enää näe häntä eivätkä kuule häntä. Argynvost epäilee, että hänen ruumiinsa tai osaset on viety muualle voiton merkkinä ja täten hän ja muut eivät ole päässeet vielä lepoon. Seurue lupaa auttaa Argynvostia.
Keskustelun päätteeksi seurue lepää linnan luona yön ja päättää jatkaa aamulla matkaa kohti Meripihkatemppeliä. He matkaavat Todmordenin ohi kohti Vesterin kylää, sillä sieltä on lyhin ja helpoin tie kohti vuoristoa ja Meripihkatemppeliä.
Vesterin lähellä seurue törmää joen rannalla olevaan telttaleiriin, jonka keskelle on pysäköitynä vankkureita. Leiristä kuuluu hieman surumielinen musiikki, mutta siellä näkyvät ihmiset näyttävät olevan kuitenkin hyvällä tuulella, juovat viiniä, laulavat ja kertovat tarinoita. Seurueen lähestyessä leiriä muutamat ympäristöä silmällä pitävät vartijat viittoilevat seuruetta iloisesti luokseen ja yksi huudahtaa "Madan Eva jo odottaa teitä, tulkaa tänne!". Hieman hämmästyneinä seurue viedään suurimpaan punaiseen telttaan, jonka sisällä loimuaa punertava valo.
Teltan sisällä olevan puisen pöydä äärellä istuu vanha nainen, joka muistuttaa ulkoisesti hieman Magdaa, noitaa jonka seurue kohtasi aiemmin. Naisella on edessään korttipakka. Hän esittäytyy Evaksi ja pyytää seuruetta tekemään olonsa mukavaksi ja istuutumaan. Samalla hän sekoittaa kortit ja asettaa ne pöydälle ristin muotoon. Hän sanoo voivansa auttaa seuruetta ja tietää mitä he etsivät. Eva kertoo tuntevansa Cyranin, mutta hän ja muut hänenlaisensa laakson asukkaat ovat ikuisessa kiitollisuudenvelassa Cyranille. Tämä oli ainoa, joka auttoi heitä aikanaan kun muut hyljeksivät heitä, ja vastineeksi he saavat elää laaksossa rauhassa, ja tulla ja mennä tahtonsa mukaan.
Tämän jälkeen Eva kertoo korteista. Ensimmäinen kortti kertoo vihollisen historiasta. Toinen kortti kertoo voimallisesta Aamuruhtiaan artifaktista ja sen sijaintipaikasta, joka voi suojella seuruetta. Kolmas kortti kertoo mistä vaarallinen koston ase, Aurinkomiekka löytyy. Neljäs kortti kertoo kuka voi auttaa seuruetta. Viides kortti kertoo mistä vihollinen löytyy kun he ovat lopulta valmiita kohtaamaan tämän.
Ensimmäinen kortti on Wizard. Eva kertoo, että seurueen tulee etsiä järven rannalla olevaa tornia ja antaa palvelijan opastaa heitä.
Toinen kortti on Illusionist. Se kertoo miehestä, joka ei ole sitä miltä näyttää. Hänellä on mukanaan karnivaalivankkurit. Aamuruhtinaan artifakti löytyy vankkureista.
Kolmas kortti on Traitor. Seurueen tulee etsiä paholaisen vankkaa liittolaista, varakasta naista. Aurinkomiekka on hänen hallussaan lukkojen takana, ikivanhan vihollisen luiden kanssa.
Neljäs kortti on Innocent. Se tarkoittaa Paholaisen morsianta, joka voi auttaa heitä kukistamaan Cyran.
Viides kortti on Ghost. Cyran löytyy lopulta isänsä haudalta.
Seurue on nähnyt laaksossa toistaiseksi vain yhden järven. Karnivaalivankkurin he ovat myös kohdanneet, mutta kukaan ei muistanut missä he näkivät sen. Jossain Vesterin ja Stanlowin kylien välillä. Paholaisen vankka liittolainen vaikuttaa vahvasti Fionalta, naiselta joka oltiin polttamassa poikineen hengiltä Todmordenin kylässä paikallisen paronin toimesta. Paholaisen morsian tarkoittaa melko varmastin Vivinaa. Cyranin isän hauta löytyy todennäköisimmin tämän linnasta.
Seurue päätti seurata seuraavaksi korttien ohjeita ja etsiä esineet, ja suunnata sen jälkeen mahdollisesti Meripihkatemppeliin löytämään lopulliset keinot Cyranin kukistamiseksi.
Aivan lopuksi Rudi päätti esittään Madam Evalle oman korttipakkansa, joka kuitenkin kieltäytyi vetämästä pakasta korttia. Cain puolestaan veti kortista yhden kortin, joka vetämisen jälkeen leijaili takas Rudin pakkaan ja samassa Cainin käteen ilmestyi sinetöity käärö ja Cain tunsi, että nyt hän pystyisi suostuttelemaan melkein kenet tahansa mihin tahansa.
Report Date
01 Feb 2020
