#72: Meripihkatemppelin vartijat

General Summary

Lyhyen lepotauon päättyessä seurue saattoi havaita, kuinka huoneen perällä ammottavasta aukosta alkoi kajastaa vihertävää valoa, samalla tavoin kuin aiemmin ennenkuin leijuvat kallot olivat hyökänneet. Rudi havaitsi, että hetkeä aiemmin voitetuista kalloista ei ollut jälkeäkään nähtävissä. Seurue päätti nopeasti jatkaa huoneesta eteenpäin.   Pitkä ja leveä meripihkainen käytävä jatkui eteenpäin. Sen musta marmorinen lattia oli hyvin halkeillut. Käytävän molemmissa päissä meripihkaiset ovet olivat avoinna. Länsipuolella oli kolme ampuma-aukkoa kohti suurta salia, ja itään johti yksi meripihkainen pariovi. Cain avasi sen varovasti ja tutki oven takana avautuvaa huonetta. Se näytti olevan suuri istuntosali. Salin katosta riippui kuparisia lyhtyjä, joiden maagisesti luotu valo valaisi salin kirkkaasti. Salin perällä puhujapöntön takana riippui kettingeistä suuri laavakivinen paasi. Myrbec ja Cain tutkivat kiveä pitkän tovin, mutta eivät lopulta löytäneet siitä muuta kuin vanhoja liidunjälkiä.   Seurue jatkoi matkaan käytävän toiseen päähän. Avonaisten ovien takaa paljastui suuri huone, jonka itäpuolinen osa oli osittain romahtanut. Länsipuolen avonaisista ovista seurue saapui temppelin keskellä olevaan valtavaan avonaiseen tilaan, ja he havaitsivat olevansa pienellä parvekkeella avonaisen tilan koillispäädyssä. Tässä vaiheessa Lambert näytti ottavan ohjia käsiinsä ja hän asteli suoraan pohjoiseen, ikivanhaan varastohuoneeseen jonka lattialla oli neljä kaatunutta kynttilälyhtyä ja hajonneen laavakivisen patsaan murusia. Lambert tutki kuumeisesti huoneen pohjoisseinää, ja lopulta pitkän etsimisen jälkeen sieltä löytyi salaovi.   Muut ihmettelivät mitä Lambert oikein puuhaa. Hän tunsi, että hänen kohtalonsa odottaa lähellä ja hän vain jostain syystä tietää mihin hänen tulee mennä. Salaoven takaa paljastui pölyinen, itään kääntyvä käytävä ja sen ilma tuntui seisovalta ja tunkkaiselta ja haisi kuin joku olisi kuollut.   Seurueen muut jäsenet eivät kuitenkaan halunneet seurata Lambertia vielä, vaan halusivat tutkia ensin suurta salia. Heti parvekkeen edessä kohosi valtaisa patsas, jonka yläosa oli täysin pimeydessä. Malekithin selästä avautuu kauniit, läpikuultavat siivet ja lähti tutkimaan suurta salia lentäen patsaan editse. Hän ei ehtinyt kovinkaan pitkälle, kun hän näki kauempana pimeydessä leimuavan vihertävää valoa seinässä olevien aukkojen takaa. Tulipallo lensi kohti Malekithia räjähtäen aivan tämän vieressä ja lopettaen lennon lähes lyhyeen. Samassa Malekith myös näkee mielessään pahimman painajaisensa, joka lähestyy häntä patsaan suunnasta. Malekith kuitenkin terästää mielensä ja pahin painajainen osoittautuu vain hänen mielensä temppuiluksi.   Leijuvat kallot lähestyvät Malekithia ampuma-aukoista, ja tämä muuttuu näkymättömäksi ja lentää takaisin seurueen luo. Cain alkaa ampua kalloja jousellaan ja Rudi onnistuu slow-loitsulla hidastamaan muutaman toimintaa. Kallot puolestaan onnistuvat leimuavia tulisia pätsejä seurueen jäsenten keskuuteen pakottaen heitä liikkumaan. Cain ja Lambert kärsivät kallojen ampumista tulipalloista. Rudi taidokkaasti hyppää jättimäisen patsaan käsivarrelle. Taistelu jatkuu.
Report Date
16 May 2020
Avoimet juonet